Jotain on sentään selkeytynyt, löysin ehkä toisen kertojan. Tai tavan, jolla eräs henkilö saa oman äänen. Luulen, että sille on tarvetta.
Olen pohtinut paljon motiiveja. Ja sitä tilaa, johon päähenkilö hakee muutosta.
Ja aloitus. Mistä kaikki oikein alkaa? Minulla oli ihan hyvä, tempaava aloitus. Mutta sitten aloin ajatella, että se on liian tempaava. Että vauhdin pitäisi pikemminkin kiihtyä kuin hiipua tekstin edetessä.
Olen siis hieman hukassa. Mutta en anna sen haitata.
Joskus voi olla hyötyäkin siitä, että on vähän hukassa ja kartta nurin päin. Voi löytää jotain sellaista, jota ei tiennyt hukanneensa tai tarvitsevansa. Näin minä ajattelen, kun olen menossa umpimetsään ilman karttaa ja kaikki suunnat näyttävät yhtä mahdollisilta ja mahdottomilta. Tsempit sinne, kyllä siitä hyvä tulee :)!
ReplyDeleteRooibos: kiitos viisaista sanoista! kyllä tästä joku suunta taas löytyy ja jos ei löydy, niin ei sitten. vapaaehtoinen harrastushan tää on... :-)
ReplyDelete